Ruokakulttuuri / Etelä-, Keski- ja Pohjois Pohjanmaa

 POHJOIS-POHJANMAA

Pohjois-Pohjanmaan rikas ruokakulttuuri on saanut vaikutteita lännestä, idästä sekä lappilaisesta ruokakulttuurista. 

Oulun alueella erityisiä herkkuja ovat mm. nahkiaiset, Perämeren lohi sekä siika.
Koillismaalle ovat leimallisia porotuotteet, eksoottiset riistajalosteet ja lakka sekä muikku eri muodoissaan.
Maakunnan marjavalikoima on laaja --> marjoja käytetään paljon. Tyrni, mesimarja, lakka (hilla) sekä karpalo ovat esimerkkejä maakunnan marjoista.
Pohjois- Pohjanmaalla leivotaan paljon ohrarieskoja.
Pohjois- Pohjanmaalla saa tuoretta kalaa ympäri vuoden.


ETELÄ-POHJANMAA

Etelä-Pohjanmaa on vahva maatalousmaakunta, jossa tuotetaan lihaa, maitoa ja viljaa.
Etelä-Pohjanmaalla valmistetaan paljon juustoja --> leipäjuusto --> myydään nykyää ympäri Suomen.
Leipäjuusto tarjotaan perinteisesti kahvin kanssa, mutta se sopii hyvin myös jälkiruokiin ja erilaisiin kylmiin alkupaloihin.
tunnettuja eteläpohjalaisia perinneruokia ovat kova leipä, kropsut, vohlut, klimppisoppa, ohrakryynipuuro, ruisvelli, läskisoosi sekä silakka- ja veriruuat.

KESKI-POHJANMAA

Keski-Pohjanmaalla riista on lähellä sydäntä.
Erityisesti hirveä, metsälintuja, sorsaa ja jänistä on käytetty ruuan valmistuksessa. 
Keski-Pohjamaalla valmistetaan myös paljon maitotuotteita mm. raejuusto ja viili.
Punainen hera = juhannusjuusto on Keski-Pohjanmaan perinnejuusto.

LÄHIRUOKAA MYYVÄ YRITYS

Kauhajoen Laatuleipurit OY: Laatuleipurit valmistaa muun muassa eteläpohjalaista perinneleipää naurisleipää. (Etelä-Pohjanmaa)

LUOMUTILA:

Lahomäen Marjatila: Luomu mansikoita (Etelä-Pohjanmaa)

Luomutila Vanhapaikka: Luomu lehmä sekä lammas tila. (Etelä-Pohjanmaa)
Frejagård: Luomu vihanneksia ( Ruotsinkielinen Pohjanmaa)

RUOKAOHJEET:

Makupaloja Suomesta referointi

Puhutaan ruuasta

- Ulkomaalaisten ensimmäinen ikkuna Suomeen ruoka --> oli tilanne mikä tahansa niin ruokaa syödään jossain vaiheessa.
- Uudet maut, selkeys, puhtaus sekä läheinen luontosuhde kiinnostaa maailmalla.
- Suomessa on paljon ruokaan liittyviä asioita joista tulisi olla ylpeä.


Elinvoimainen luonto ja tinkimättömät osaajat loihtivat herkkuja

- Suomen ruokakulttuurissa paljon --> pohjoisen luonnon makuja ja elinvoimasta sekä perinteistä että uusista vaikutteista.
-Metsien villit marjat, sienet ja riista sekä järvien ja jokien kalat --> aromiteiltaan vahvoja sekä raikkaita.
- Vuoden aikojen vaihtuessa ruoka lautasella on erilaista.
- Ravitsemustieteen taso on huippua ja sitä hyödynnetään monin tavoin.
- Suomalainen ruoka maistuu muillekin kuin meille.


Pohjoisen luonnon kulinaarinen sinfonia  

- Monelle suomalaiselle ja ulkomaalaiselle Suomen parhaat ruokaelämykset tulevat luonnosta --> marjat, sienet, järvikalat sekä riista.
- Itse poimitut ja pakastetut marjat ovat monelle ulkomaalaiselle ihmetyksen aihe.
- Sienien ja marjojen poimintaa ei tarvitse lupia --> jokamiehenoikeus.
- Kalastusluvan saa helposti.
- Mökkien vakiovarustukseen kuuluvat savustuspönttö ja halsteri, joilla kaloja kypsennetään ikiaikaisilla menetelmillä.
-  Suosittuja herkkusesonkeja ovat mm. syksyiset rapu- ja nahkiaiskaudet sekä talven mäti-, made- ja pilkkikausi.
- Hirvi, peura sekä jänis hyviä riistaeläimiä --> suosituin on hirvi
- Yleisimmät riistalinnut ovat sinisorsa sekä sepelkyyhky.
- Riistaeläinten metsästykseen tarvii luvan.'
- Luonnosta tuotetaan myös erikoisia herkkuja --> koivunmahla, kuusen vuosikasvu kerkkä ja terva muuntuvat osaavien harrastajien ja pienjalostajien käsissä juomiksi, siirapeiksi ja muiksi herkuiksi.

Maailman pohjoisin maatalous

- Suomi on pohjoisin maa jossa harjoitetaan maataloutta.
- Lyhyt kesä sekä pitkä talvi --> haasteita viljelylle sekä karjan hoidolle.
- Kesällä on kiire --> koko kasvuprosessi pitää käydä nopeasti läpi. Syksyllä --> kiire sadonkorjuun kanssa.
- Nopean kasvun tekevät mahdolliseksi pitkän kesäpäivän runsas valo, Golf-virran lämpö ja olosuhteisiin sopeutuneet lajikkeet.
- Kasvua auttaa myös se että Suomessa on harvemmin todella kuuma ja myös se että kasteluvettä on saatavilla.
- Talvet hävittää tuholaisia sekä hidastaa rikkaruohojen kasvua.
- Pellot ja metsät talvisin levossa --> kasvihuoneet tuottaa ympäri vuoden.
- Maatilojen tuotantoeläimet saavat talvisuojan lämmitetyistä navetoista. --> luomutilalla eläimet ulkoilevat myös talvipakkasella.
- Hyvä hygienia sekä rehuosaaminen --> puhtaita elintarvikkeita
- Ilmaston lämpeneminen tulevaisuuden yksi haasteista.

Neljän vuodenajan maut

- Suomen maut kruunaa selkeät neljä vuodenaikaa.

- Talven ruuissa tummia makuja mm. lihapadat, laatikkoruuat, etikkavihannekset. --> perinteinen joulukinkku on talven huipennus.

- Keväällä valon lisääntyessä kevenevät ruoka sekä mieli. --> talven varastot sekä kevään ensimmäiset tuoreet maut yhdistetään.

- Kesällä herneet, perunat sekä mansikat ovat kypsyneet.

- Perunan kanssa tarjotaan ; silliä, tilliä, pieniä makeita sipuleita varsineen ja voita.

- Lihaa kypsennetään grillissä sekä kalaa savustetaan kesäisin.

- Syksyllä on kaikkea yllin kyllin. --> marjat, sienet. 

- Syksyllä varastoidaan mm. hilloja, mehuja talviaikaan.

Suomalaiset terveyspommit

- Suomalainen terveellinen ravitsemus on ennen kaikkea kunnollista perusruokaa ja kansalaisten viisaita valintoja, mutta myös kansainvälisen huipputason tutkimusta ja innovaatioita.

- Suomalainen ruokavalio sisältää paljon ruista ja kauraa.

- Pohjoisen kesän marjat ja juurekset sisältävät puolestaan vastustuskykyä vahvistavia antioksidantteja ja muita tärkeitä ravintotekijöitä.

- Suomessa esim marjat ovat varsinaista superruokaa, mustikka kansainvälisesti tutkittukin.

-  Luomuruoassa terveellisyyttä on keinotekoisten lannoitteiden, torjunta-aineiden ja lisäaineiden tiukka rajoittaminen. 

- Laktoosi-intoleranssista kärsivä löytää tavallisesta kaupasta runsaasti itselleen sopivia vähälaktoosisia ja laktoosittomia maitopohjaisia tuotteita. 

- Keliaakikolle on tarjolla gluteenittomia leivonnaisia. 

- Terveellisen ravitsemuksen osaaminen on Suomessa laaja-alaista.

Koulupäivän ruokakulttuuria

- Jokaiselle suomalaisessa päiväkodissa, peruskoulussa, ammattikoulussa ja lukiossa olevalle nuorelle tarjotaan terveellinen lämmin lounas.

- Yläkouluissa alkaa kotitalous jossa nuoret tutustuvat ruuanvalmistuukseen sekä muihin perusasioihin.

- Kouluruoka Suomessa on ilmainen --> osa virallista opetussuunnitelmaa.

- Ilmaisen kouluruoan historia alkoi jo 1900 -luvun alkuvuosina ja se muuttui lakisääteiseksi 1940-luvulla.

Ostoskoriin luomua ja lähiruokaa

- Kestävä kehitys, luomu ja lähiruoka ovat ruokamaailman trendiaiheita.

- Suomessa on paljon luomumaataloutta.

-  Säästäväinen raaka-aineiden käyttö, hukkaruoan välttäminen, sesonkien mukainen ruokailu, kasvisten käytön lisääminen ja lihan kohtuullinen käyttö olivat vielä muutama vuosi sitten vanhanaikaista sodanjälkeistä köyhäilyä ja nipottamista, mutta nyt ne ovat muuttuneet osaksi valistunutta kuluttamista.

Ainutlaatuinen makupaletti 

- Suomalaisilla on tapana ajatella, että ruokakulttuurimme muuttuu nopeammin kuin muissa maissa. 

- Suomessa ruokakulttuurin lähtökohta on kahtaalla, idässä Laatokan Karjalassa ja lännessä Pohjanlahden rannalla. Idälle oli tyypillistä tuvassa oleva uuni, jossa leivottiin ja haudutettiin ruokia.

- Itäistä perintöä ovat karjalanpiirakka, limppu, rahka, smetana, sienet, piirakat ja karjalanpaisti.

-  Läntisiä ruokia ovat muun muassa makeat leivät, lihapullat ja kokonainen paisti.

- Läntinen ruoka on makeampaa kuin itäinen.

Suomi, Pohjoismaa 

- Kaukaa katsottuna eri Pohjoismaiden ruokakulttuurit eivät juuri erotu toisistaan. 

- Pohjoismaista ruokaa kuvataan selkeäksi, puhtaaksi ja raikkaaksi. 

- Kaikilla mailla on neljä vuodenaikaa, paljon rantaviivaa ja puhdasta maata.

- Suomalainen ruoka onkin usein vähemmän maustettua ja maultaan raaka-ainelähtöisempää, ehkä happamampaakin.

- Suomessa pääasiallisesti leivonnaiset ja jälkiruoat ovat meillä vähemmän makeita ja niiden annoskoot pienempiä kuin muissa Pohjoismaissa. 

- Vaikka savustaminen on yhteispohjoismaista perinnettä, on se Suomessa huomattavan yleistä. 

- Leipäjuusto, mämmi ja kalakukko ovat herkullisia esimerkkejä omintakeisuudestamme.


Kattaus suomalaista suunnittelua

- Ruokaan liittyvää muotoilua on monenlaista: keittiömiljöötä, tekstiilejä, astioita, kattausta sekä tuote-, pakkaus- ja myymäläsuunnittelua.
- Iittala, Marimekko, Aarikka ja Pentik löytyvät lähes jokaisen suomalaiskodin keittiöstä.
- Suomalaista ruokaa ja muotoilua kuvataan usein samoin sanoin: selkeää, yksinkertaista ja käytännöllistä.
- Käytännöllisyys on muotoilussa usein pelkistystä, jopa kurinalaisuutta, materiaalin kunnioittamista ja tuotteen käyttöön liittyviä oivalluksia.

Helsinki, gastronominen suunnannäyttäjä

- Kansainvälisen tason keittiömestarit vievät suomalaista ruokaa maailmalle ja ohjaavat maailman kulinaristit pöytiimme. 

- Huippuravintoloissa suomalainen ruoka on uutta kokeilevaa ja perinteitä uudistavaa. 

- Suomalaisuus ja skandinaavisuus ovat läsnä pää- tai sivuroolissa ateriasta ja ravintolan konseptista riippuen.

- Omintakeisuuden kulmakiviä ovat persoonalliset raakaaineet. 

- Suomalainen ruoka on ravintoloissa myös reilusti rosoisuutensa säilyttänyttä arki- ja perinneruokaa.
- Suomalainen kansainvälisen tason gastronominen huippuosaaminen on nuorta. 
- Helsinki on yksi Euroopan kiinnostavimmista trendikaupungeista, myös ruoan suhteen.

Kippis!

- Ruokajuomakulttuuriamme edustaa kraanaveden juonti ja maidon laaja käyttö ruokajuomana. 
- Runsas marjasatomme taittuu upeiksi juomiksi, alkoholilla ja ilman. 
- Suomessa riittää puhdasta makeaa vettä --> pohjavesi helposti käytettävissä.
- Viini on osa uudempaa ruokakulttuuriamme --> rypäleet ei kasva Suomessa.
- Tisleet sekä kuohuvien ja makeiden juhlajuomien runsaat aromit antavat kovan vastuksen kansainvälisille kumppaneille.

Retki- ja erätarvikkeet

Tehtävänä on tutustua retki- ja erävälineihin.

mm. materiaalit mitä, miten hoidat, huollat, mikä on hyvä, miksi, käyttö, mallit...


1) JALAT:

Kengät erivuodenajoille.

-Talvelle talvikengät joissa on lampaanvillavuori sekä vedenkestävä nahkapinta.

-Jos kesällä,syksyllä,keväällä lähtee vaeltamaan kannattaa hommata vaelluskengät ,jotka tukevat nilkkaa vaihtelevissa maastoissa. Kenkiä ostaessa kannattaa kuunnella myyjää --> huonolaatuinen kenkä ei välttämättä kestä kauan.

- Kesälle parhain valinta on sandaalit.

Rinkat

- Rinkka on tukeva vaellukselle. Rinkka on jokaisen vaeltajan perusvaruste --> ilman ei tule toimeen. Rinkkaan mahtuu pakkaamaan helposti ruuan, vaatteet ja varusteet. Laadukkaaseen rinkkaan on helppo pakata  ja rinkassa on paljon taskuja. Rinkkoja on useita erimalleja mm. lastenrinkkoja.

Näin pakkaat rinkan!
- Painavat tavarat kannattaa pakata hartioille, selän lähelle.
- Kevyemmät tavarat kannattaa pakata pohjalle tai laittaa sivutaskuihin.
- Lopuksi rinkasta kiristetään hihnat, näin rinkan sisältö pakkautuu tiiviisti ja paino tulee lähelle selkää.



2) PUKEUTUMINEN:

Kerrospukeutuminen
1. aluskerros, lähimpänä ihoa oleva kerros. Aluskerroksessa kannattaa välttää puuvilla vaatteita. Toimiva aluskerros valmistetaan keinokuidusta tai erittäin hienosta merinovillasta.

2. välikerros,  vaatteen lämpimyys riippu täysin ilmavuudesta --> jos vaate sitoo paljon ilmaa niin se eristää kylmää. Välikerroksen vaatteet ovat kevyitä. Välikerroksen vaatteilla säädellään ihmisen lämpötilaa --> esim. lämpimän fleecen saa helposti otettua pois takin alta jos on liian kuuma, samanlailla sen pystyy laittamaan takaisin päälle jos iskee kylmä. Vaatetusta kannattaa säädellä aktiivisuustason muuttuessa --> vältetään hikoilu ja palelu.

3. kuorikerros, suojaa tuulelta sekä kosteudelta. Laadukas kuorikerros ei päästä vettä tai tuulta lävitseen. Kuorikerrosta ostaessa kannattaa ostaa mahdollisimmat isot vaatteet --> jotta aluskerros sekä välikerros mahtuvat kuorikerroksen alle. Kuorikerros ei kuitenkaa saa olla liian iso --> vaatteen hengittävyys voi kärsiä.

4. eristyskerros, Talviretkeilyyn tarvitaan neljäskerros. Talvella kolmikerrospukeutuminen ei riitä. Vaatetuksen eristävyyttä voi lisätä esim. väljällä untuvatakilla


3) YÖPYMINEN:
 Telttoja on erilaisia esimerkiksi  kupoliteltta ja tunneliteltta.
 Kupoliteltta on teltta jossa runkokepit kaartuvat teltan yläosassa --> muodostaa kupolin muotoisen kokonaisuuden. Yhteen kupolitelttaan mahtuu koko ydinperhe eli 4 ihmistä.
Tunneliteltta (toiselta nimeltää kaariteltta) on teltta jossa telttakangasta kannattelevat teltan poikkisuunnassa rinnakkain olevat kaaret. Monet vaellusteltat ovat muodoltaan kaaritelttoja.
Retkelle kannattaa pakata mukaan myös telttasuoja --> sateen iskiessä suojan voi laittaa teltan päälle.

Makuupusseja löytyy kaiken kokoisille sekä monia erilaisista materiaaleista tehtyjä --> Sopivat eri olosuhteisiin. Untuvamakuupussit sopivat talviretkeilylle ja kesälle kuitumakuupussit riittävät. Puhallettavat makuualustat mahtuvat pieneenkin tilaan joten ne ovat hyödykkäitä esim. kajakki- tai pyöräretkillä. On myös mahdollista hommata itsestään täyttyvä makuualusta. Itsestään täyttyvät makuualustat ovat hyvä kompromissi pakkauskoon ja eristävyyden välillä, täytteenä vaahtomuovi, jonka huokoset täyttyy ilmasta kun venttiili avataan. 


4) RUOKAILU:
Retkikeittimiä on erilasia, bensa- kaasu- ja spriikäyttöisiä keittimiä. On myös puukaasukeitin joka on hyvä ekologisuuden ajatteluun. Retkikeitin on helppo ja hyödykäs ruuan valmistukseen.
Mitä pidempi retki on sitä enemmän retkiruuan miettiminen vaatii suunnittelua sekä valmistelua. Retkillä ei tarvitse tyytyä vain nuudeleihin tai eineksiin . Pidemmillä retkillä kaivataan vaihtelua sekä kevyttä painoa.
Talvella voi syödä melkeimpä mitä tahansa --> ruoka säilyy kylmässä ilmassa. Kuiva-aineet kannattaa miettiä tarkoin kuinka paljon niitä tulee tarvitsemaan retkellä --> kun ottaa oikean määrän niin ei tule hävikkiä. Ruokaa saa myös luonnosta kalastaen kalaa tai keräilemällä esimerkiksi sieniä tai marjoja.
Välipalapatukat ovat yksi hyvä retkiruoka sillä ne ovat kuivatuotteita sekä säilyvät pitkään.
Kun valmistaa ruokaa tulen äärellä niin tulta tehtäessä tuli pitää tehdä nuotioalueella. 
Tulenteko välineitä on mm. tulitikut, sytytyspalat, tulustikut sekä kaasusytytin.
 Kalastukseen, metsästykseen, maastoliikenteeseen esim. moottorikelkkailuun, tulentekoon muualla kuin sille tarkoitetussa paikassa. Ja luvat kyseisiin juttuihin saa metsähallitukselta.

PUOLUKKA

PERUSTIEDOT

• Puolukka kukkii touko-kesäkuussa --> Marjan poimimisaika on syyskuussa.
• Suomen tärkein yleisesti käytetty luonnonmarja.
• Etelä- ja Keski-Euroopassa myös arvostettu marja.
• Puolukka kuuluu kanervakasveihin.
• Kasvaa laajasti pohjoisella pallonpuoliskolla.
•  Latinankielisessä lajinimessä Vaccinium-idaea vitis.
• Puolukka on ruuanlaitossa monikäyttöinen marja --> siitä voi valmistaa mm. hyytelöä, hilloa, mehua, sosetta, puuroa. Sitä voi myös lisätä moniin ruokiin esim. leipiin ja mämmiin.
• Myös eläimille maistuu puolukka.
• Hapan marja + hyvä kuidun lähde.
• Marja edistää mm. maksan, sapen ja vatsan toimintaa, pitää suoliston terveenä sekä sen antibioottiset aineet torjuvat munuaisten ja virtsateiden tulehduksia.

Alkuruoka/ juoma:

Alkujuomana on drinkki nimeltään Kaamos.

Jäinen juoma --> tarjoilu lasina hurrikaanilasi

Juomassa mehuna on omenamehu --> omena allergikoille voi omenamehun tilalle laittaa jotain muuta mehua esimerkiksi karpalo mehua.

Pääruoka:

 Puolukkaiset jauhenlihapihvit

Pihvien kanssa tarjolla voisi myös esimerkiksi perunamuussia ja salaattia.

Pihveistä on myös mahdollista tehdä kasvispohjaisia.

Jälkiruoka:

Jälkiruuaksi puolukkamousse.

Mousessa käytetään maitotuotteita --> Laktoosi intoleranssikoille laktoositomattomat tuotteet maitotuotteiden kohdille.

Lähteet:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Puolukka

http://www.drinkkiklubi.com/drinkkiohje/kaamos.html

https://www.valio.fi/reseptit/puolukkaiset-jauhelihapihvit/

https://kotiliesi.fi/resepti/puolukkamousse/

Google kuvahaku